Dynasty tietopalvelu Haku RSS Utajärven kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://utajarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://utajarvi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Valtuusto
Pöytäkirja 30.05.2022/Pykälä 34


 

Kiinteistö Oy Järvenneidon tertiäärilainojen maksusuunnitelman muutos

 

KH 19.04.2022 § 117 

 

 

 

VALMISTELIJA:
Isännöitsijä Sanna Valtanen, p. 050 592 7307
Taloussuunnittelija Anita Markkola, p. 050 444 1184

 

Kiinteistö Oy Järvenneito on ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) rajoitusten alainen yhtiö. ARA- vuokra-asuntoja eli aravavuokrataloja ja -asuntoja koskevat laissa säädetyt käyttö- ja luovutusrajoitukset. Rajoitus-ten tarkoituksena on pitää asunnot riittävän pitkään vuokrakäytössä ja niiden asumiskustannukset kohtuullisina. Yhtiö on kunnan 100% omistama ja kuuluu kuntakonserniin. Yhtiö harjoittaa kunnan toimialaan kuuluvaa toimintaa ja tarjoaa kuntalaisille kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

 

Yhtiö hakee kunnalta maksusuunnitelman muutosta seuraaville, kunnan myöntämille lainoille:

-          kohde 2024, 49 659,00€, rajoitus loppuu 2032

-          kohde 2041, 28 760,14€, rajoitus loppuu 2036

-          kohde 2042, 22 407,00€, rajoitus loppuu 2036

-          kohde 2020, 67 275,17€, rajoitus loppuu 2041

 

Utajärven kunta on myöntänyt lainat vuokratalojen rakentamisen rahoitta-miseksi. Lainat ovat tertiääri- eli kolmoissijalainoja, jotka ovat omistajan antamaa lainaa. Tertiäärilainojen velkakirjassa yksi yleisimmistä lainaeh-doista on ollut lainan lyhentämis- ja takaisinmaksukielto ennen kuin koh-teeseen nostettu aravalaina on kokonaisuudessaan maksettu valtiolle takaisin. Laina on annettu kohteen omarahoitusosuuden kattamiseksi, valtion lainojen laina-aikana omiin varoihin sisältyviä tertiäärilainoja ja pääomalainoja ei ole saanut lyhentää.

 

Yhtiö ehdottaa, että lainat lankeaisivat maksuun vasta sitten, kun valtiokonttorin lainat on maksettu kokonaan pois (v.2030). Yhtiö ehdottaa myös mahdollisuutta lyhentää lainoja nopeamminkin, niin halutessaan, valtion lainojen tultua loppuun maksetuiksi ko. kohteessa.

 

Ehdotetun lainanlyhennysvapaan/maksusuunnitelmamuutoksen osalta valtiontuen tunnusmerkkien voidaan ajatella täyttyvän ja asiaa tuleekin tarkastella sallitun SGEI -tuen näkökulmasta. SGEI-tuki on EU-oikeuden mukaista ja sisämarkkinoille soveltuvaa, jos se täyttää SGEI-tuelle komission päätöksessä asetetut vaatimukset.  Yksi sellainen hyväksymis-peruste, jonka nojalla julkisista varoista myönnetty tuki voi olla EU-oikeuden mukaista ja unionin sisämarkkinoille soveltuvaa, on se, että tuki on korvausta yrityksen tai muun yhteisön toteuttamasta yleistä taloudellista etua koskevasta palvelusta. Kyseisessä päätöksessä muun muassa edellytetään, että yrityksen tai muun yhteisön saama tuki ei saa sisältää ylikompensaatiota, tukea koskevassa päätöksessä kerrotaan sen olevan SGEI-tukea ja viitataan komission päätökseen, tuen käyttöä valvotaan tehokkaasti ja tukimäärä raportoidaan komissiolle kahden vuoden välein jälkikäteen.

 

SGEI tukisäännöksiä voidaan soveltaa lainojen lyhennysvapaisiin/maksu-suunnitelmamuutokseen, kun yhtiö on ARA rajoitteinen eikä ole taloudel-lisissa vaikeuksissa. Jos yhtiötä tuetaan SGEI -perusteella, tulee varmistaa kirjanpidon eriyttämisen keinoin, ettei tuki valu mahdollisesti samassa yhtiössä oleviin ei ARA rajoitteisiin kohteisiin.

 

-          Lainat joihin yhtiö hakee maksusuunnitelmamuutosta ovat käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia.

-          Tilinpäätöstietojen perusteella yhtiö ei ole taloudellisissa vaikeuksissa.

-          Yhtiöillä on kohdekohtainen eriytetty kirjanpito.

 

Tämä lyhennysvapaa/maksusuunnitelman muutos on lähtökohtaisesti mahdollista myös Kuntalain 129 §:n momentin 2 mukaisesti.

 

-          Kuntakonsernin kiinteistöosakeyhtiölle myönnettävä lainojen lyhennysvapaa/maksusuunnitelman muutos ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, eikä sisällä merkittävää taloudellista riskiä.

 

Maksusuunnitelman muutoksessa on huomioitava lainojen ARA-rajoituksen loppuminen. Täten kullekin lainalle määritellään oma maksusuunnitelma.

 

Lainasta peritään korkoa. Velkakirjojen mukaan lainoista peritään vuo-tuista korkoa asuntohallituksen kulloinkin hyväksymä määrä. Velkakirjan mukainen korkomäärittely on vanhentunut, sillä asuntohallitus on lak-kautettu ja asuntolainojen hoito on siirretty Valtiokonttorille. Omarahoi-tusosuuden korko aravalainoitetuissa kohteissa sekä 30.6.2018 tai sitä ennen hyväksytyissä korkotukilainoitetuissa kohteissa saa olla enintään 4 %. Ehdotuksena on, että jatkossa korko määräytyisi valtiovarainministeriön määrittelemän peruskoron mukaisesti. Samaa korkoa käytetään myös Kiinteistö Oy Mäyrän lainassa.

 

Lainat maksetaan tasalyhennyksin. Kunkin kunnan myöntämän lainan osalta maksulykkäystä myönnetään siihen asti, että uusi maksuaikataulu alkaa.

 

Järjestely ei sisällä ylikompensaatiota yhtiölle. ARA-sääntelyn johdosta varmistetaan, että lainoja ei lyhennetä ennenaikaisesti eikä siten ole kysymys tuen myöntämisestä.

 

KUNNANJOHTAJA:
Kunnanhallitus päättää ja esittää edelleen valtuustolle, että:

 

  1. Kiinteistö Oy Järvenneidon alla eriteltyihin lainoihin myönnetään lyhennysvapaa SGEI-periaatteiden mukaan seuraavasti:
  • kohde 2024; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2026-2030
  • kohde 2041; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2025-2032
  • kohde 2042; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2026-2032
  • kohde 2020; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2026-2036

 

  1. Kiinteistö Oy Järvenneidon alla eriteltyjen lainojen uudet maksuaikataulun seuraavasti:

 

  • kohde 2024 uusi maksuaikataulu tasalyhennyksin on vuosille 2031-2032.
  • kohteet 2041 ja 2042 uusi maksuaikataulu tasalyhennyksin on vuosille 2033-2036
  • kohteen 2020 uusi maksuaikataulu tasalyhennyksin vuosille 2037-2041

 

  1. Kiinteistö Oy Järvenneidolta perittävä korko on valtiovarainministeriön määrittelemä peruskorko. Kyseessä olevista lainoista peritään korkoa kerran vuodessa (30.6.)

 

Komission SGEI-päätös 2012/21/EU (EUVL L7/2012).

 

Asian käsittely:

Pertti Kamula jääväsi itsensä ja poistui kokouksesta. Kamula on Kiinteistöosakeyhtiö Järvenneidon hallituksen jäsen. Kamula palasi kokoukseen asian käsittelyn jälkeen.

 

Isännöitsijä Sanna Valtanen ja taloussuunnittelija Anita Markkola olivat läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan klo 10.25-10.38.

 

PÄÄTÖS:

Hyväksyttiin.
----

 

 

 

 

Valt 30.05.2022 § 34  

106/02.05.03/2022  

 

 

VALTUUSTO: 

Valtuusto päättää, että:
 

  1. Kiinteistö Oy Järvenneidon alla eriteltyihin lainoihin myönnetään lyhennysvapaa SGEI-periaatteiden mukaan seuraavasti:
  • kohde 2024; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2026-2030
  • kohde 2041; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2025-2032
  • kohde 2042; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2026-2032
  • kohde 2020; lyhennysvapaa myönnetään vuosille 2026-2036

 

  1. Kiinteistö Oy Järvenneidon alla eriteltyjen lainojen uudet maksuaikataulun seuraavasti:

 

  • kohde 2024 uusi maksuaikataulu tasalyhennyksin on vuosille 2031-2032.
  • kohteet 2041 ja 2042 uusi maksuaikataulu tasalyhennyksin on vuosille 2033-2036
  • kohteen 2020 uusi maksuaikataulu tasalyhennyksin vuosille 2037-2041

 

  1. Kiinteistö Oy Järvenneidolta perittävä korko on valtiovarainministeriön määrittelemä peruskorko. Kyseessä olevista lainoista peritään korkoa kerran vuodessa (30.6.)

 

Komission SGEI-päätös 2012/21/EU (EUVL L7/2012).

Asian käsittely:
Isännöitsijä Sanna Valtanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 19.03.
 

PÄÄTÖS:
Hyväksyttiin.
----

 

 

 

Ptk tark.